Mensajen Fátima nian mai ita-nia tempu
Tinan atus ida ona, maibé Na’i-Feto
nia mensajen sei atuál. Ohin mós liufali tempu ne’ebá, peniténsia sira mak
ai-moruk di’ak/efikás kontra buat aat, kontra babukak ba sasán materiál sira,
ba prazér no podér. Santu Rozáriu sei sai “kilat” kontra demóniu sira nia
kbiit.
Iha 1917, Na’i-Feto mosu iha Fátima
ba labarik na’in tolu, Lúcia, Francisco no Jacinta, atu revela ba mundu
mensajen signifikativa ba tempu ne’ebá, maibé la lakon ninia importánsia mai
ohin loron. Iha ninia livru “Luz do mundo”, Papa Bento XVI dehan katak mensajen
Fátima nian tulun ita atu “komprende momentu krítiku ida iha istória: momentu
iha-ne’ebé kbiit hotu aat nian nakfera, no sai realidade iha ditadura boot rua
ne’ebé ohin loron mós sei atua” . Ditadura boot rua ne’e, nazizmu no komunizmu,
hamutuk oho ema millaun atus ba atus, harahun Europa no Ázia no depoizde ninia
“monu”, halekar ninia erru sira ba mundu tomak.
Resposta dezafiadora ba erru sira-ne’e
hotu “la konsiste iha asaun polítika boboot, maibé, bele fó de’it liu husi
transformasaun fuan nian. […] Iha sentidu ne’e, mensajen Fátima nian ladauk
remata, maski ditadura rua ne’e lakon ona” , basá Igreja nia terus sei
kontinua, sei kontinua ameasa ba ema sira, ne’ebé sai prezente la’ós de’it
liuhusi persegisaun, violénsia, mate, hanesan ita haree iha mundu islámiku no
iha nasaun komunista sira, maibé mós iha ideolojia sira: relativizmu,
feminizmu, ideolojia jéneru nian, kultura mate nian no errus barak seluk ne’ebé
hadodok kultura no sosiedade sira iha mundu tomak.
Atu enfrenta buat aat sira-ne’e
hotu, mensajen Fátima nian sei atuál, orientasaun ne’ebé Na’i-Feto revela
liuhusi Lúcia, Francisco no Jacinta sei iha kbiit. Hanesan Santíssima Virjen
profetiza, ita-nia tempu marka ho susar boboot. Ohin, kbiit nakukun nian sama
rahun ita-nia fiar ho maneira hotu. Tanba ne’e, iha ita-nia loron sira, hanesan
uluk, presiza hanorin sira ne’ebé Maromak nia inan tranzmite ba bibi-atan
ki’ik-oan na’in tolu.
Aparisaun
Fátima nian no peniténsia ba klamar sira nia salvasaun
Iha surat ho segredu datoluk Fátima
nian, ne’ebé Na’i-Feto revela ba bibi-atan ki’ik-oan na’in tolu iha 13 Jullu
1917, Irmán Lúcia deskreve vizaun estraordinária ida, ne’ebé tulun atu
komprende importánsia peniténsia nian liuliu mai ita-nia tempu: “…ami haree iha
Na’i-Feto nia sorin karuk, aas uitoan, anju ida ho surik ida ahi lakan nian iha
liman karuk; bainhira nia nabilan, nia hasai ahi lakan ne’ebé hanesan atu sunu
mundu; maibé nia mate bainhira kona ho nabilan ne’ebé sai husi Na’i-Feto nia
liman loos. Anju, hodi hatudu ho nia liman loos ba rai, ho lian maka’as
hateten: Peniténsia, peniténsia, peniténsia!” (CONGREGAÇÃO PARA A DOUTRINA DA
FÉ. A mensagem de Fátima).
Iha ninia rekomendasaun sira, Ne’o-Feto
hamenu nafatin atu halo peniténsia, ba ema hotu, inklui labarik bibi-atan na’in
tolu. Lúcia, Francisco no Jacinta halo peniténsia todan, liuliu ba ema maksalak
sira nia konversaun no salvasaun.
Entre peniténsia sira ne’ebé Virjen
Fátima nian husu, importánsia boot fó ba sakrifísiu sira. Liafuan “sakrifísiu”,
importante liu atu komprende Mensajen Fátima nian. Iha aparisaun dahaat, iha
loron 19 Agostu 1917, Na’i-Feto fó orden ida ba labarik bibi-atan sira:
“Harohan, harohan barak no halo sakrifísiu sira ba maksalak sira”, Nia dehan.
“Klamar barak ba infernu tanba la iha ema ida halo sakrifísiu ba sira no
hamulak ba sira” . Ne’e mak meiu ruma ne’ebé Na’i-Feto revela mai ita atu
hadook aat sira husi mundu. Sakrifísiu balun Maria Virjen rasik mak hanorin, oinsá
harohan hodi hakneak, jejún no abstinénsia sira. Maibé sira seluk labarik na’in
tolu mak hetan inspirasaun atu halo, hanesan akontese dala ida, bainhira sira
hetan tali mahar ida iha dalan ne’ebé sira liu. Bibi-atan ki’ik-oan na’in tolu
foti tali ne’e no fahe ba malu atu kesi iha sintura atu halo sira terus,
loron-kalan.
Na’i-Feto
no Santu Rozáriu ba ema maksalak sira nia salvasaun
Santu Rosáriu iha importánsia boot
iha mensajen Fátima nian. Títulu ne’ebé Maria Virjen uza atu aprezenta nia an
revela importánsia boot orasaun ne’e nian ba Igreja iha ita-nia tempu.
Na’i-Feto aprezenta an ba bibi-atan ki’ik-oan sira-ne’e ho títulu “Senhora do
Rosário” eh “Na’i-Feto Rozáriu nian”. Naran ne’e mosu dala 121 iha
“Documentação das aparições”.
Defaktu, Nia rasik husu atu Lúcia,
Francisco no Jacinta harohan rozáriu ba Na’i-Feto Rozáriu nian. Uluknanai, ba
sira-nia salan rasik, maibé mós, liuliu, ba maksalak sira nia salvasaun.
Devosaun ba Na’i-Feto Rozáriu nian hahú ho konstrusaun kapela ida dedika ba
Nia, iha Cova da Iria, lokál aparisaun sira-nian. Ho peregrinasaun ne’ebé sai
boot ba beibeik no tanba peregrinu sira nia hakaran, mak harii tiha “Basílica
de Nossa Senhora do Rosário de Fátima’, ne’ebé ikus mai hasae ba Santuáriu.
Na’i-feto husu beibeik atu bibi-atan
ki’i-oan sira harohan Rozáriu ho modu partikulár ba klamar sira nia
salvasaun husi infernu. Foufoun, labarik na’in tolu la lori ho sériu Virjen
Maria nia pedidu. Sira harohan lalais atu bele iha tempu atu halimar hanesan
labarik sira ho otas eh tinan hanesan sira. Maibé, iha tempu badak, sira
hahú harohan ho laran-manas Tersu santu, basá sira komprende orasun Rozáriu nia
importánsia ba klamar sira nia salvasaun.
Reparasaun
ba Virjen Maria nia Futar Fuan Sala-Laek
Iha 13 Juñu 1917, iha aparisaun
daruak iha Fátima, Na’i-Feto konfia misaun espesiál ba ki’ik-oan Lúcia, ne’e
tanba nia husu atu lori sira na’in tolu ba lalehan. Santíssima Virjen hatán ba
Lúcia: “Sin. Jacinta no Francisco, ha’u sei lori sira lakleur tan; maibé ó hela
iha ne’e ba tempu ruma. Jezús hakarak uza ó atu halo ema koñese no hadomi ha’u.
Nia hakarak estabelese iha mundu devosaun ba ha’u-nia Fuan Sala-Laek. Ba ema
ne’ebé hakohak nia, ha’u promete salvasaun no Maromak sei hadomi klamar
sira-ne’e, hanesan ai-funan sira ne’ebé ha’u tau atu hafutar Ninia tronu”.
“Ha’u hela mesak iha-ne’e?”, nia husu ho laran-triste. “La’e, oan-feto, ha’u
nunka husik ó, ha’u-nia Fuan Sala-Laek sei sai ó-nia subar-fatin no dalan
ne’ebé sei lori ó to’o ba Maromak” (SANTUÁRIO DE FÁTIMA. Documentação Crítica
de Fátima Seleção de documentos (1917-1930), p. 354).
Rona tiha liafuan sira-ne’e, Lúcia,
Francisco no Jacinta haree Virjen Maria ho fuan ida iha liman, ho ai-tarak
hale’u nia. Bibi-atan oan sira-ne’e komprende katak ne’e mak Maria nia Fuan
Sala-Laek, ne’ebé ema nia salan sira difama, ne’ebé presiza reparasaun. Iha
aparisaun tuirmai, iha loron 13 Jullu, Santíssima Virjen tenik liafuan hanesan
no dehan katak nia sei fila atu husu devosaun reparasaun nian iha sábadu
dahuluk sira fulan-fulan. Liu tiha tinan hitu, iha loron 10 Dezembru 1925, iha
Pontevedra, iha España, revela tiha ba Irmán Lúcia, iha époka postulante nian
iha Institutu Santa Doroteia nian, devosaun reparadora sábadu dahuluk fulan
lima nia laran. Foufoun, Irmán Lúcia laran rua-rua no lakohi fó sai kona-ba
ne’e. Iha Dezembru 1927 de’it mak, ho orden husi ninia konfesór, Lúcia hakerek
liafuan sira ne’ebé Santíssima Virgem dehan ba nia: “Haree, ha’u-nia oan-feto,
ha’u-nia fuan ai-tarak mak hale’u, ne’ebé ema laran-aat sira iha momentu hotu
sona ha’u ho lia-tolok sira no ingratidaun sira. Ó, pelumenus, buka konsola
ha’u no dehan bá katak, ema hotu ne’ebé, durante fulan lima, iha sábadu
dahuluk, konfesa, simu Sagrada Komuñaun, reza Tersu ida, no halo kompañia mai
ha’u iha minutu sanulu-resin-lima, hodi medita mistériu sanulu-resin-lima
Rozáriu nian, ho finalidade atu dezagrava ha’u, Ha’u promete atu asiste sira,
iha oras mate nian ho grasa hotu sira presiza ba klamar sira-ne’e nia
salvasaun”.
Mensajen
Fátima nian nu’udar ai-moruk kontra aat hotu mundu atuál nian
Nune’e, mensajen Fátima nian iha
importánsia boot iha momentu istóriku ne’ebá. Tinan atus ida ona, maibé
Na’i-Feto nia mensajen sei atuál. Ohin mós liufali tempu ne’ebá, peniténsia
sira mak ai-moruk di’ak/efikás kontra buat aat, kontra babukak ba sasán materiál
sira, ba prazér no podér. Santu Rozáriu sei sai “kilat” kontra demóniu sira nia
kbiit. Devosaun sábadu dahuluk sira, nu’udar reparasaun ba ofensa sira hasoru
Maria nia Futar Fuan Sala-Laek, sei sai dalan seguru ba klamar barak atu to’o
ba Reinu Lalehan.
Ohin loron, ditadura boot sira
kontinua nia atuasaun iha ita-nia loron sira, liuhusi ideolojia sira, relijiaun
falsa sira, luta ba podér no rikusoin sira. Iha Fátima, resposta ne’ebé Virjen
Maria fó la konsiste ho asaun polítika boboot sira, maibé iha fuan sira nia
transformasaun liuhusi peniténsia no sakrifísiu, orasaun Santu Rozáriu nian no
devosaun ba Maria nia Futar Fuan Sala-Laek.
Bainhira umanidade iha agonia laran
tan violénsia ida hasoru mundu tomak, Na’i-Feto Fátima nian mai husu orasaun
Rozáriu dame nian, hodi haklaken funu nia rohan no husu ema sira nia konversaun
atu keta mosu konflitu seluk; iha sentidu ne’e, atu konsagra mundu no Rússia ba
ninia Fuan Sala-Laek, ho promesa atu «ikus mai, […] sei manán», no sei haraik
ba mundu «tempu ruma dame nian» (Memórias da Irmã Lúcia. Vol. I, p. 177).
Ohin mós, bainhira ita moris,
hanesan Amu-Papa Francisco hateten, «funu datoluk ne’ebé kombate ho epizódiu
sira» (Francisco, Homilia da Missa no Sacrário de Redipuglia por ocasião do
centenário do início da Primeira Guerra Mundial, Redipuglia, em 13 de setembro
de 2014) , mensajen husi Na’i-Feto Fátima doko ita-nia konxiénsia sira atu ita
rekoñese knaar iha oras istórika ida-ne’e: knaar atu ita keta husik ita-nia an
monu iha indiferensa iha terus barak nia oin; atu respeita vítima inosente wain
nia memória; atu ita keta husik ita-nia fuan sai insensivel ba buat aat ne’ebé
dala barak ita haree hanesan buat baibain tiha.
Iha sentidu ida-ne’e, S. João Paulo
II fó hanoin mai ita katak «mensajen Fátima nian dirije ho modu partikulár ba
ema sira ita-nia sékulu nian, marka ho funu sira, ho ódiu, ho violasaun ba
direitu fundamentál sira, ho sofrimentu boot ema no nasaun sira-nian no, ikus
mai, ho luta hasoru Maromak, dudu to’o negasaun ba ninia ezisténsia» (João Paulo
II, Homilia da Missa de dedicação da Igreja Paroquial ao Coração Imaculado de
Maria, Zakopane, em 7 de junho de 1997). Tanba ne’e mak mensajen Fátima
kontinua profundamente atuál.


